Sekaannuksia, Baseballia ja "hienoja suorituksia"

21.5.2010 pelattiin kauden toinen ottelu Bulletsien osalta, kun kauniissa kesäisessä säässä vastaan asettui vahva Icebreakersin joukkue. Ottelu alkoi vahvalla säätämisellä, kun aluksi Bullets paini avoimesti miehistöongelmien kanssa, lisää haastetta muodosti suositun Ruskeasuonkentän kevyt tuplabuukkaus, kun paikalle saapuneet krikettimiehet kertoivat omasta vuorostaan. Herrasmiesmäisille krikettimiehille iso kiitos, sillä he luopuivat 85prosentista kenttää(vaikka se vuoro taisi heidän kyllä olla), ja vetivät vain outfieldillä lyöntitreenit. Valmentajien palaverissa kävi kuitenkin ilmi, että myös Icebreakers on vain 7miehellä liikkeellä, ottelun alkua siirrettiin kymmenisen minuuttia, jotta Ice sai haalittua pakollisen kahdeksannen miehen kentälle ja ottelu päästiin viimein aloittamaan. Bulletsilta ykköspesää vahti nilkkatuen kanssa, kuukauden liikuntakiellossa ollut Olli Mäkipää, joka vei ”take on for the team”-ajattelun ihan uudelle tasolle. Ansaitusti Olli palkittiin ottelun parhaana pelaajana.

Syötössä Luodeilta aloitti, ehkä lähivuosina enemmän clouserina tunnettu, Timo Pölkki. Pölän sihti oli hyvin hallussa ja peli etenikin alussa tasaisissa merkeissä. Puumat-pelissä hienosti toiminut lyöntipeli vaikutti tosin kadonneen kokonaan, eikä Luodit saanut koko ottelussa tuotua kuin yhden juoksijan kotiin saakka. Osa kunniasta menee varmasti hyvin Icen:n paidassa syöttäneelle Luis Noylalle, myös päätuomari mr. Jonesin isohko strikezone aiheutti hieman hetkittäisiä ongelmia. 

Pelissä näkyi myös vahvasti sekava otteluun valmistautuminen, ja vaikka puolustus hetkittäin toimikin hyvin, nähtiin kentällä myös kohtuullisen paljon virheitä. Tietty rutiinin puute tuli vielä esiin näin alkukaudesta sillä muutaman helpohkot pallot menivät niin infieldin kuin outfieldinkin läpi. Suurin ero joukkueiden välillä oli kuitenkin lyöntipelissä, siinä missä Ice löi muutaman tuplan ja triplan, ei Bullets löytänyt montaa pallon kokoista reikää Ice:n kahdeksan miehen puolustuksesta.

Koska Pölälle oli kyseiseksi illaksi myönnetty vain lyhennetty iltavapaa, hän joutuikin lähtemään kohti uusia haasteita jo n. tunnin pelin jälkeen. Kummulle asteli harvoin ”häröä settiiään” esittelemässä käyvä Jari ”Pulla” Miettinen. Pullan knuckle-ball toimi ajoittain erittäinkin hyvin ja Ice:n lyöjät oli lievästi sanottuna yllätyneitä. Muutaman inningin jälkeen Ice:n lyöjät kuitenkin oppivat odottamaan kohti saapuvaa palloa, ja tulosta rupesi tulemaan, kentän hölmöilyn avustuksella.

Uuden tulemisen SM-sarjaan teki Mikko ”Migi” Korhonen, joka pelasikin catcherinä varsin mallikkaan pelin. Migin kuuluisasta heittokädestä nähtiin ajoittaisia vilahduksia, ja jatkossa se tulee tutuksi monelle vastustajan pesäjuoksijalle. Ihan oikeat debytantit luotien riveissä olivat aiemmin Suomi-sarjassa XL-5:ttä edustanut Mikko Tuominen, sekä suoraan 5vuotta sitten USA:sta saapunut Collin Foss.. Tuominen tuli kentälle Pölän lähtiessä, ja pelasikin varsin ennakkoluulottomasti. Joni näytti nopeasta rekrytoinnista ja lainakamoista johtuen erityistä henkistä valmiutta, jotta eittämättä Bulletsien riveissä tarvitaan. Collin pelasi koko pelin kakkosvahtia, ja antoi ihan lupauksia herättäviä näyttöjä pelitaidoistaan. Lyöntipaikalla Collin selkeästi halutessaan osuu palloon, strikezone yms. oppiminen vienee vielä muutaman pelin, mutta sen jälkeen on hän ehdottomasti vahvistus bulletsien miehistöön.

Kausi jatkuu perjantaina kun karavaani kulkee Espooseen Leppävaaran baseball-kentälle Exposin vieraaksi. Baseball, aurinko, perjantai, leppävaara, virvokkeet, ovat yhtälö jotka toteutuessaan saattavat näkyä suurenakin yleisömääränä pelissä, joten tunnelmaa ei varmasti puutu. Bullets on myös näillä näkyvin saamassa kentälle suhteellisen kovaa miehistöä, joten oikeudet yllätykseen pidätetään.